Lue uusi numero täältä:
https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/view/2_2022
PÄÄKIRJOITUKSESSA Ulpukka Isopahkala-Bouret pohtii, pitääkö maahan muuttanut opiskelija luokitella. ”Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan opiskelijat, jotka ovat muuttaneet tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen, tulisi tunnistaa omaksi ryhmäkseen tilastoimalla heidät. Luokittelut kuitenkin tuottavat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia asemia. Millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa maahan muuttaneiden opiskelijoiden luokittelulla rakennetaan?”
TIEDEARTIKKELEISSA
- Lotta Molander ja Anne-Mari Souto piirtävät kuvan korkeakoulujen ihanneopiskelijasta hakuoppaiden perusteella. Se on valkoihoinen nuori, hyvinvoiva, iloinen nainen, jolla ei ole fyysisiä toimintarajoituksia eikä näkyvää uskonnollista vakaumusta. Vammaiset tai kansalliset vähemmistöt eivät kuvissa näy.
- Riitta Jytilä ja Niina Kekki tutkivat lukupiiriä yhteisöllisen oppimisen menetelmänä, joka mahdollistaa ylirajaisen lukemisen. Kaunokirjallisuus problematisoi ja haastaa ajattelua ja tunteita. Aikuisille maahanmuuttaneille järjestetyssä lukupiirissä voidaan neuvotella ja purkaa rajanvetoja ”meidän” ja ”muiden” välillä.
- Anuleena Kimanen, Sirkku Varjonen, Tiina Sotkasiira, Elina Nivala ja Sanna Ryynänen selvittävät turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevien ammattilaisten tapaa suhtautua kulttuurieroihin työnsä arjessa. Diskursiivisessa haastattelututkimuksessa tunnistettiin kolme kulttuuria koskevaa puhetapaa: eroja ja etäisyyttä tuottava kulttuuri, opittava suomalainen kulttuuri ja ylläpidettävä turvapaikanhakijan kulttuuri.
NÄKÖKULMASSA KÄYTÄNTÖÖN Taru Konst tarkastelee innovaatiopedagogiikan mahdollisuuksia tukea opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja motivaatiota toimia yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.
KLASSIKON PALUU -esseessä Eeva K. Kallio avaa intialaisen Jiddu Krishnamurtin ajattelua.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Kalle Vihtarin, joka on ohjauksen yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
KIRJA-ARVIOISSA muun muassa museo marginaalien valottajana, tekoälyn aika, lempeä työnohjaus ja Euroopan idea.
KIRJOITTAJAKUTSUISSA katsotaan jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen lukutaitoon digitaalistuvassa yhteiskunnassa.